On tässä kaikenlaista säädetty, tuppaa vaa tuo koulunkäynti haittaamaan muuta elämää. (jaa mitä muuta elämää? Kun viimein kotiin pääsee torkkuu tietokoneen äärellä tunnin verran ja sit suurinpiirtein kömpii sänkyy.) Ja jostain syystä useimmiten nuo koulupäivät tahtoo venähtää, aamulla kun lähtee seiskan aikaan liikkeelle ni hyvä jos ysiin illalla ehtii kotiin.

Mistähän sitä taas alottas tän purkamisen. No joo, muutama joululahja tuli tekastua, sukat ja kauluri olikin jo tuolla aikasemmassa postauksessa. Kummitytölle ja mamman mussukalle tein tilkkupeitot. Mussukan peittoa en oo näköjään muistanu taaskaan kuvata. Näissä miun peitoissa on aina jokin juju, mikä tekee siitä henk.kohtasen. Tästäkin löytyy kummitytön nimi ja nurjalla puolella on ommeltu pien tasku, jossa voi pitää vaikka sitä rakasta unilelua tai vaikka nenäliinaa yms, mitä keksiikin. Tää kuva ei ole miun ottama, kun senkin unohin kuvata, sain tämän kummitytön äidiltä.

Syksyllä haluttiin tehä jotain näkyvää ja porukalla ommeltiin viikonlopun aikana 112 paria tumppuja, jotka lahjoitettiin marraskuun lopulla EKKS synnytysosastolla syntyneille vauvoille.

Tuosta löytyy 15 paria miun ompelemia tumppuja, myöhemmin tosin niitäkin tuli vielä 35 paria lisää ihan huomaamatta. Mie vaan istuin kattomassa telkkaria ja käsillä oli sakset, tumpun kaava ja kangastilkkuja. Äkkiä huomasin et oon leikannu ne 35 paria, oho, vähän lipsahti. Äkkiähän ne sitten saumurilla surautti kasaan. Kuvasta puuttuu muutama pari, jotka ompelin vielä kuvanoton jälkeen.

Joulukuun laneilla tein parit tumput tietämättä kelle ne on menossa. Kuva on tosi tärähtänyt.

Oranssit löysivät tiensä ystävän ensimmäisen lapsenlapsen joulupakettiin, laitoin pojan ystävän matkaan. Toiset jäivät vielä odottelemaan saajaansa. Niillekkin löytyi ottaja naamakirjan paikallisesta ompeluryhmästä, kun meillä oli yleisesti puhetta noista tumpuista, niin toinen harmitteli että näinkähän hää saa sellaset kun lapsi syntyy helmikuussa. Mie lupasin että ihan varmasti saat, vaikket sairaalasta ni miulla on yhet jemmassa.

Kävin ne viemässä tuossa parisen viikkoa sitten pikkaraisessa paketissa lapsen isälle. Oli just sillon vauva tissi suussa niin ei äitiä kehannut ovelle pakkasella juoksuttaa. Voi että äiti oli iloinen. Hän kertoi myöhemmin illalla että oli juuri sopivan väriset muuhun vaatetukseen. Hän ei voinut käsittää, että miten joku ihan tuollee liki tuntemattomalle ihmiselle sellasta tekee. Myö ollaan pari kertaa kirppariasioiden merkeissä tavattu, ja todennäkösesti hää on kulkenut miun kyydissä muutama vuos taaksepäin koulumatkojaan. Ainakin mie muistan hänet.

Mie sanoin, etten tuntenut niitä 58 muutakaan tumppujen saajaa. Nii, en laskenu väärin, tumppuja on tehty 61 paria, yhet tosin oli niin pikkaset, että kummitytön baby born sai ne. Tässä on loput 8 paria menossa EKKS osastolle G4, joka on lasten osasto. Sinne hoitajat toivoivat tumppuja sairaille pienille kun kuulivat tuosta meidän projektista. Ne merkattiin osastolle kuuluviks, jotta osaavat takaisin pesulasta.

Näitä tumppuja on menossa kuun vaihteessa sinne lisääkin samoin myssyjä, joita eräs äiti Imaralta kerännyt ja ommellutkin. Hän myös öaittoi keräyksen tuossa ennen joulua pystyyn jossa kerättiin tuonne synnytysosastolle vauvoille vaatteita, leluja, lakanoita ja vaikka mitä tarviketta. Jostain syystä toisilla vanhemmilla on paha tapa viedä mukanaan kotiin vaatteet, joissa vauva ensi kertaa puettuna tuodaan äidille. Siis kylmästi varastetaan sairaalan vaatteet.

https://www.facebook.com/media/set/?set=a.578641855497819.143033.129753660386643&type=1 Tuolta löytyy juttua projektista, tosin taitaa vaatia kirjautumisen naamakirjaan.

Syksyiset lyhtykoisot keittiön ikkunan välissä Ikean mutkapulloissa. Harmi kun noita pulloja ei enää taho saaha muuta kun kirpparilta järkyttävään ylihintaan. Ja aina kun mie kuvittelen löytäneeni kaikki värit, näen jossain aivan uudenlaisen värin jota miulla ei vahingossakaan ole. Miusta on törkeetä et Ikea möi noita pulloja 0,50-0,99€ hintaan, niin kirpparilla kirkkaasta pullosta olen hurjimmillaan nähnyt pyydettävän 4€ kappaleelta. Hullu mie voin olla mutten hölmö.

Elokuussa vietettiin tytön häitä ja mussukalle piti puku tehä ohuesta villasekoitekankaasta Ottobren kaavoilla. Siis housut on sieltä, liivi on omalle pojalle aikanaan tehdyn liivin kaavalla tehty. Kallein osa tais olla liivisolki takatampissa, joka makso huikeat 2,50€ mokoma metallihela. Samaa kangasta on mamman viime kesäinen 1700-luvun hame ja liivi.

Mamma teki löydön kirpparilta, ihan ikioma Muumi-tietokone.

Mamma sai joululahjaks oman talon, tai siis ison laatikollisen mdf-levyn kappaleita. Viimein talo on kasassa, olikin vaan hiukan isompi kun olin ajatellu, tulostin ja tietokoneen monitori piti pöyältä pois siirtää ja sitteki tekee hiukan tiukkaa. Mussukka ehti tosin ensimmäiseks murjasta tuon sivurakennuksen takakaiteen irti kun ajeli autoilla tuos terassilla. Teini sit viimeisteli homman ja jyräs tuolin selkänojalla kaiteen irti kokonaan. Ei näköjää oo välii onks tuhontekijä alle 2v vai 16v, Ja mie ku tein hirveen homman et sain sen kaiteen siihen liimattua, siitä puuttu viel pari pikiriikkistä puutappia ja mie rakensin ne ihan ite vanupuikon varresta. Sitä kaidetta ei ollu ihan helppo saaha puristukseen, kun tuo sivurakennuksen takaseinä on kiinni terassin lattiassa, siis tasallaa.

Pitäähän talossa olla valotkin, joulun alennusmyynneistä löyty pari patterikäyttöstä valosarjaa mitkä on ku tehty tuonne. Alimpaan kerrokseenki ja sivurakennukseen on myös valot, mut pitää ens käyä ostamassa lisää pattereita, ne valosarjat löyty Ikeasta.

Kalusteet on liian pieniä, kun ovat Lundby-kokoa, tuossa talossa mittakaava on 1:12 ja Lundby on 1:16. Ainoostaan tuo keinutuoli ja kirjahylly on oikeen kokosia, mut pikkuhiljaa seki asia korjataa. Miul on kolme pussia Bilteman tikkuja, joista on tarkotus alkaa vääntää kalusteita. Jahka mie kieheen.