Mie sain taas suuressa viisaudessani kunnon kuningasajatuksen. Mietittiin tuossa yks päivä isän kans et kun ostin viime syksynä oisko ollut tusinan verran käytettyjä lasitiiliä, että mitä niillä oikeen tekis. Ne vaan seisoo nyt sen auton takapaksissa. Ei niitä oikeen voi kosteeseen paikkaan laittaa kun osassa on lohkeamia.

Aloin puhua että jos laittas tuohon pihalle muutaman turvepaalin, että sais nuo paskakaivon kannet piilotettua näkökentästä, rinne kun on sen verran jyrkkä ettei ruohonleikkurikaan taho käynnissä pysyä. Ja siihen jotain horsmaa päälle. Sitten keksin, että ne lasitiilethän vois laittaa kukkapenkin ympärille ettei se halvatun myyrä pääse järsimään miun ainoita tulppaanin sipuleita. Vois muuten myyrää ottaa pattiin oikeen lujaa kun näkis tiilten läpi et on herkullisia jättisipuleita, eikä noihin pääse mistään suunnasta käsiks. Aina vaan löis pääsä johoki kovaan. Vähän meitä nauratti. Eikä olis kellään muulla lasista kukkapenkin reunaa. Jos puolittas ne saumasta, niin sais vielä enemmän. Jee.

Sen kaariportin käyn kyllä jossain vaiheessa ostamassa tuohon nurkalle, saisin nuo kärhöt kiipeämään. On monta kärhönalkua kasvamassa keittiössä. Plantagenissa oli tosi hieno takorautainen portti. Pari haitariritilää - onkohan ne jotain köynnösristikoita- vois hommata ja muutaman kestopuulaatan. On niin täynnä kuoppia tuo piha, ettei saa edes tuolia levitettyä ilman että ainakin yks jalka uppoaa myyränkoloon. Ja raktorikuorma multaa pitää saaha kans. Mitenhän kärhöt muuten mahtais tykätä jos ne upottas turvepaaliin. Ei ole tullut koskaan edes mieleenkään kokeilla. Enkä ole perehtyny et tykkäiskö ne happamesta maasta. Tosin äiti työntää kärhön juurelle kahvinporoja ja piimää ja ne on ihan hulluja kasvamaan.