Miten sitä ihminen onkin sellanen Sulo Vileeni, ettei mitään rajaa? Kun ei voi kaupassa kävellä ohi jos jossain vilahtaa punanen halvennuslappu. Ainakin se pitää mennä tutkimaan että mikä tavara on liki puol ilmaaseks irtoomassa.

Sain virikkeen tähän juttuun oikeestaan tuolta Vilukissiltä, hän kun metiskeli vähän samansuuntaista.

Mie tuossa joku aika sitten etin tytölle sipulileikkuria, kun muistin että on ihan korkkaamaton jossain. Äiti osti sen miulle kioskille sillon kymmenisen vuotta sitten, mutta se jäi käyttämättä kun siirryin sipulissa valmiisen pakastettuun ja pilkottuun. Hävikki oli paljon vähäsempi.

No kuitenkin siihen leikkuriin. Etin keittiön kaapit missä nyt olettais astioiden sijaitsevan. Eipä löytynyt. Löysin kyllä monta muuta kadonnutta kapinetta. Muistin eteisen komeron. Ei ollut sielläkään, mutta astioita seilläkin. Ja ihan uusia. Isoja laatikoita. Voi kääk.

Sitten muistin, että olohuoneessa on astioita senkissä ainakin jotain. Olihan siellä. Ihan käyttämätön 12 hengen pionikuvioinen astiasto, tusinan verran glögilaseja(! ?, en edes juo gölgiä), teekannu, mukeja, uusia astioita ja tolkuton määrä uusia kynttilänjalkoja. Ja se leikkurikin löytyi.

Sitten ihan mielenkiinnosta kurkistin sohvan alle. Siellähän asuu mein imuri symbioosissa villakoirien kanssa. Ja kolme laatikollista kaikenlaista astiaa!! Jopa sohvapöydän alla oli pari astialaatikkoa. Jaa että nämäkin on täällä mitkä ostin jo vuonna käpy ja lehmä joululahjaksi. Hmm.

Ihan uusi lasinen kattolamppukin siellä on kissojen maattavana. En ole sitä saanut vielä kattoon kun tässä nyt ei ole asuttu vasta kun 4,5 vuotta. No oikeasti siks  kun en ole yhtään varma mitä tuo pahvikatto kantaa ja onko lampun kanta koolin kohalla. Tämä kämppä kun on ollut aikanaan ihan toisenlainen, tässä on kaksi asuntoa yhistetty ja väliseiniä purettu. Tässä on yhistettynä kaksio ja kolmio, nykyisessä muodossaan kaksiona. Ei välttämättä pidä enää edes sähköpiirustukset paikkaansa, enkä viiti noita kattolevyjä irrotella sitä varten.

Niin, siis asiaan. Senkin jälkeen tutkailin kirjahyllyä ja ette varmaan ikinä arvaa mitä sieltä löytyi. Juu. Astioita. Useampi kappale glögilaseja, kaikenkaikkiaan niitä on 21. Löytyi mukeja, laseja, sokerikkoja ja kynttilänjalkoja. Tarjoilulautasia useampi laatikko, jälkiruokakulhojakin varmaan kolmisenkymmentä. Siis ihan oikeesti. Olen vähän järkyttynyt.

Siirryin olohuoneen koluttuani makuuhuoneeseen. Vaatekaapista löytyi neljä kahviastiastoa, isoja tarjoiluvateja, mukeja, kyntilänjalkoja, ja vaikka mitä härpäkettä. Tarjottimia, kulhoja ja kapustoja. Makuuhuoneen komerosta yllätys yllätys lisää astioita. Niitä löytyi jopa tuulikaapin komerosta. Miten yhellä ihmisellä voi olla noin tolkuton määrä uusia astioita. 

Osaltaan tätä astiapaljoutta selittää se, että kun tähän muutettiin, niin täällä oli kaikki exän astiat, jotka siis on nyt teinin ja miulla on aina ollut paljon astioita. Paljon niitä olen saanut työnnettyä tytön huusholliin, vaikka hänellekkin aloin uusia astioita pikkuhiljaa hommaamaan tuossa 12- 13 vuotiaana. Eipä tarvinnut ensimmäiseksi niitä alkaa omassa asunnossa hommaamaan. Samoten lakanoita, pyyhkeitä ja muuta tarvekamaa olen pikkuhiljaa lapsille hankkinut.

Sisko on jo oppinut sen, että kun jotain tarvii soittaa ensimmäiseksi Vainikkalan Valintaan ja kysyy löytyykö. Sitten vasta menee kauppaan jos ei löydy. Oli sitten kyse jostain astiasta, vaatteesta, kankaasta tai jostain muusta sillä hetkellä tarpeellisesta. Ei kai kukaan kysele jotain tavaraa jos ei sillä hetkellä sitä tarvi. Oppis vaan itekki käyttämään oman valinnan varastoa. Tämä huusholli ei ihan oikeesti tarvii yhtään uutta astiaa, kangasta, vaatetta eikä mitään muutakaan. No teinin vaatteita ei lasketa, se venyy sellasta vauhtia, että vähän pästä on housun puntut ja hihat sekä kengät pieniä. Sille on pakko hommata.

Olen muutaman vuoden ollut Avonin edustaja, eikä noita shampoo- suihkugeeli ym tarvi ostaa moneen vuoteen. Kun ei osaa ottaa vähän, että saa postikuluitta. No joo, postit on 3,50, siis toimitusmaksu jos jää alle sen tilauksen minimirajan, mutta halvemmaksi sekin tulis maksaa kun ottaa joka nurkan pullolleen kaikenlaista purnukkaa mitä sitten ei ehi käyttämään sataan vuoteen.

Niin, noista kynttilänjaloista. Viime talvena tässä sohvalla istuessani aloin huvikseni laskeskella noita tähän näkyviä kynttilänjalkoja, ei siis yhtään mitä oli selän takana olevassa kirjahyllyssä taikka laatikoissa piilossa. En edes kurottanut kaulaani, että olisin noihin edessä olevien hyllyjen joka reunaan nähnyt. Tulin tulokseen, että niitä on tässä huushollissa ihan lukematon määrä, kun jo tässä paikallani istuessa laskin niitä olevan noin 250 kappaletta. En ole sen jälkeen uskaltanut muualta edes laskea. Niitäkin on keittiössä, komeroissa ja makuuhuoneen puolella. Ja jos ne ei riitä, niin sitten otetaan vielä juomalasit ja vauvanruokapurkit apuun.

Ottaen huomioon, etten voi edes joka paikassa kynttilöitä polttaa, ainoastaan tässä olkkarissa telkkarin päällä olevan seinään kiinnitetyn kaiuttimen päällä on ainoa paikka noiden kissojen takia. Olenkohan mie vähän tärähtänyt? Ei ihme, ettei koskaan ole rahaa kun kaikki alelaarit pitää koluta. Sillä ei nekään mitenkään halvaks ole tulleet, kun noita on hommaillut. Tosin en kaikkea kerralla.

Miun pitäs ihan oikeesti perustaa kirpputori ja myydä kaikki turha pois. Ja sellasilla ehoilla etten saa ite koskaan ostaa sieltä yhtään mitään. Tai no, miehän olen nää jo kertaalleen ostanu, en kai mie samoja kamoja uudelleen iteltäni osta, pöljä.

Pitäski käydä vilkasee tuolla melekeen naapurikylällä et kuin se homma siellä pelittää, jos sais vaikka pöydän joskus hommattua. Käsittääkseni se on sellanen johon voi viedä omat kamasa, mutten ole nyt varma että pitääkö siellä seistä niiten kamojen kanssa, vai voiko ne vaan hylätä sinne myytäviks.