Ol ollut olevinaan niin kiirettä viime aikoina, että kaikki päivityksetkin on jääneet taka-alalle. Ei vaan jotenkin jaksa kun aamulla nousee ennen sian pieremää ylös ja kun kotiin pääsee puolen iltaa pilkkii sohvalla. Ei silmät pysy auki millään.  Lopun yötä sitten pyörii sängyssä kun ei uni tule.

Kävin hakemassa Karjalan Ompelukoneesta muutaman sytomyssyn tuossa joulukuun alussa, sekin on jäänyt mainitsematta.

Kiitos Haka.

Huomasinpa tuossa iltana muutamana kun virittelin tuota miun joulukylää pöydälle, että olin polttaa koko talon. Ihmettelin niissä Viipurista ostamissani kynttilätaloissa omituista hajua, mutta ajattelin sen johtuvan siitä mukana tulleesta tuikkukynttilästä, joka ol puolet pienempi näitä meidän tuikkuja. Tässä syy katkuun.

Sinisestä onneksi kynttilä sammui lähes samantien, mutta sekin ehti jo piipun vierestä kärähtää. En olisi uskonut, että keraamiset ei kestäkkään oikeaa tulta. Eikä tullut mieleenkään että jos tungen sisälle normikokoisen tuikun ja tuo torni on korkeimmalta kohalta vaan 8 cm, ni jotain mätää vois asiassa olla. Enpä polta enää noissa tuikkuja. Tuossa kuvassakin on jo mustumat havaittavissa, mutten nähnyt niitä silloin. Takana olevissa taloissa onkin sähkövalot.

Ystävältä sain jatkojalostukseen poron sarvet, tarkoituksena on tehdä jotain kivaa noista erään kurssikaverin tyttären suosiollisella avustuksella. Hän valmistui juuri kivisepäksi, joten osaa varmaan loihtia noista jotain mieluista. Kunhan ensin keksin mitä haluan.

Matkani varrelta blogista voitin arvonnassa kivan paketin Ninni-tontun suosiollisella avustuksella.

Paketista paljastui Ninnin kuvalla oleva kortti, pussillinen ruiskaunokin siemeniä ja neljä kaunista olkikoristetta yksi niistä tosin on vielä tuossa kortissa kiinni. Kiitokset Ninnille ja Ruiskaunokille.

Sekametelisopan blogista sain tällaiset:

Joulusarvi täynnä Geisha suklaakonvehteja, itsetehty kortti ja heijastava kukkanen. Oli kiva saada tällainen yllätys, etenkin kun olin jo ehtinyt unohtaa koko osallistumiseni. En koskaan voita noista blogiarvonnoista mitään, nyt sattui kaksi ihan miltei perättäin. Kiitokset sinnekkin.

Jaa, niin. Olen unohtanu kokonaan vilauttaa miun ponchon, joka viimeseltään on valmis. Tuossa vaan on vielä prässäämättä, joten vetää hieman reuna kippuraan. En saanut samaa tuota hillan väristä lankaa, mutta äiti löysi kätköistään luonnonvalkoisena samanvärisillä pilkuilla. Tosin yläpuoli on nyt 7 veljestä ja alapuoli Nallea, mutta kun tuo on tehty 5 puikoilla, niin tasaantuu aika kivasti. On nyt sitten vaalea alaosa. Tarkoituksella jätin hapsut pois, kun ne tuppaa uiskentelemaan jossain soppakupissa kuiteski. Reunaan neuloin pari kerrosta nurjaa, ettei se rullaannu niin kovaa. Kaulus taas saa rullautua.

Virittelin kukantekolaitteella kukkasen kaulukseen ja siihen hyvin ohutta heijastinlankaa. Olin pyörtyä kun menin sitä lankarullaa ostamaan, niin järkyttävän hintainen se oli. Rulla on pienen ompelulankarullan kokoinen ja maksoi 17,60€, vanhassa rahassa satasen. Eikä siinä ole kuitenkaan kun 50m lankaa, että on tosi tyyristä. Olisin halunnut kapeaa nauhaa, mutta siellä liikkeessä ei sitä ollut, joten piti ottaa tuo. juu, tiedän, Tapion kaupassa 10m rehellistä nauhaa maksaa 1,50€, mutta silloin sitä ei ollu just saatavissa kun tuota kukkaa tein.

Mansikin innoittamana innostuin kokeilemaan Hetulaa (kuudes kuva), tosin vähän mukaillen. Mansikki tekee sen suorasta kappaleesta, mutta miun oli pakko viistota alareuna, kun joku ikävä ihminen oli leikannut sieltä palan pois. Ja miulla on noita kukkakimppuja kankaassa. Tää oli tosi kivaa tehdä, luulenpa että miun trikoot alkaa saamaan kyytiä pikkuhiljaa.

Mitäs mie vielä olen unohtanu, johan tässäkin on jo pitkä litania.

Rapputaidetta àla Mosse

Pari suolakidetuikkua käin ostamassa, josko alkas nää hengitystie oireet helpottaa. En muista oonko sanonut, mutta kylpylaitoksella käytiin suolahuone hoidossa ja on ollu helpompi hengittää sen jälkeen, vaikka flunssa päällä onkin. Ei ole enää sitä sitkeetä limaklönttiä keuhkoputkessa. teinikin on niin räkänen ja yskänen, että oikeen oksentaa sitä limaa pois.

Jaa, käytiinhän myö tuos kurssilla ollessa UPM Kymmenen Rullatehtaan museossa. Oli ihan mielenkiintonen katsaus menneeseen, kun olen itekki ollu ko. firmassa kesätyttönä.

Tässä kaukaan tehtaiden tehdaspalokunnan rakennus.

Ikivanhoja palokaluja, huippumoderni letkukärry hevosen perään.

Hubmobile Eight

Nämä lääkärin työvälineet oli aika mielenkiintoisia ja järkyttävän suuria.

Jalkalastat

Lääkeruiskut, tuo kirjanen on A5 kokoa suhteessa tuohon isoon ruiskuun.

Luunpurentavälineet

Johtajan tuoli jolla hän alaisiaan käskytti häntä työntämään.

Rullakone

Konttorin seinällä olleet kieltotaulut

No joo, ehkä kannattas hieman useemmin päivittää, nyt tuli taas tällane superpitkä postaus ja erittäin sekalaisista asioista.