Tää päivä on aika tehokkaasti tullut vietettyä pihalla. Aamupäivällä roudasin ruohonleikkurin yksinäni alakerrasta ulos, ja jos joku tulee naputtamaan ettei sitä saa vetää jyrkkiä betoniportaita pitkin, niin so what. Olen muutaman päivän sitä pyytänyt pihalle, mutta kun kukaan ei ole sitä tarpeelliseks kattonu tuoda, ni miehän haen sitte ite.

Ensin sain kasata sitä jo tuolla pannuhuoneen takana, että saan kiskottua sitä perässäni. Oli aisat ja kaikki irrotettu, en kyl tiiä miks ihmeessä, kenen tiellä se ois muka ollu. Huomasin jo siinä vaiheessa että terä ei ole paikallaan. Oli se vanha jo siinä kunnossa, ettei sillä ois enää mitään tehny, oli sentään ostettu uus. Vähän aikaa piti tuossa pihalla miettiä, että miten saan leikkurin pysymään pystyssä, että saan terän laitettua paikalleen. Sitten tajusin että miulla on renkaat tuossa seinän vierellä, laitanpa yhen niistä painoks. Hommahan toimi hyvin.

Ja kun pääsin leikkaamaan nurmikkoa ei tuonne takapihalle vielä läkättänyt aurinkokaan niin kuumasti, jaksoin ajaa paljon enemmän kun normaalisti ajan. Nyt taas muistin miks kopokopoja ei saa pitää jalassa nurtsia leikatessa. Sain ilkeän rakkulan jalkapöydän päälle, ja nilkat oli vaarassa noitten myyränkolojen kanssa. Potkasin ne välillä jalasta, sillä seurauksella että nyt on vihreet jalat. Ruusupuskankin kanssa otin lähikosketusta käsivarteen, mutta kuka noita laskee, on niitä isompiakin asioita murehittavana.

Yritin tuossa saada korkeuseron näkyviin, mutta latistaa tuo kuva kuitenkin. Etureuna on ajettu. Periaatteessa en aja vuokralaisten puolta, ei nekään miun nurmikonpuolikkaaseen koske.

Lähdin hakemaan hanan avainta ja matkalla unohuin syömään ja juoksemaan kaupassa ja blogejakin vähän lukaisin.Piti laittaa ulkohanan avain tänne meille sisälle kun yks ilta tuossa vettä ottaessani se alkoikin pyörimään yli ja aina jäi hana kohisemalla vuotamaan. Ei tarvi naapurin pikkunappuloiden jättää sitä vuotamaan.

Sain mie sitten viimein pestyäkin sen leikkurin kun viimein muistin avaimen hakea. Tosin mie olen ainoo koko talossa kuka sen käytön jälkeen pesee. Ex ois antanu selkää siitä ettei leikkuria pestä. Aina se miullekki siitä papatti, vaikka joka kerran ajoleikkurin pesin kun kehitin ajosillankin sille. Oli yllättävän näppärää kaataa emalivati nurin maahan ja sen päälle lauta jonka päälle ajettiin toinen etupyörä. Hyvin pääs letkulla alle.

Huomasin mie muutaman kukkijanki tuolla.

No tää ei vielä kuki, mutta muutaman päivän päästä saa jo ensimmäisen raparperipiirakan. Voi sitä närästyksen määrää. Tarkkaan kun kattoo, niin kukinto on jo hyvällä alulla.

Kirsikka on nupulla, muttei vielä ole kukkia avannut.

Jee, miun särkynyt sydän on hengissä

Tuomikin jo kukkii

Ja naapurin tulppaanit on jo näin komeita, miulla tiukasti nupulla, ne ei kai aio avautua ollenkaan.

Kattelin vesimittaria ja tuon toissapäiväsen ukkoskauden jälkeen vesimittarissa oli vaan pari milliä satanut, vaikka sitä vettä oikeesti tuli kun niagarasta. Jos ne oli niin isoja vesipisaroita ettei mittarin suusta mahtuneet sisälle.