Kolmanne astee jouluenkel

Jouluenkeliin lentosuunnitelman osa C eli loppuraportti

Nyt ko Jouluu on ennää kolme atventtia aikaa, ni pittää saaha tähä
enkelropleemaa tyhjentävä vastaus. Miu pit ottaa avuksei yks kaver, Repose Kuuno. Hää on tekniika tohtor titteliltää ja tietää paljo muummuas aerotynamiikast. Niettä hänelt mie mäni kysäsemmää, jot tietääk hää mite vois enkel muka lentää? Kuunoha rupes heti laatimaa analyysijä aiheesta.

Enkel voip perimätiijon mukkaa siirtyvä paikast toisee

a) Lentämäl

b) Jalkasii

c) Ilmestymäl.

Kohta b) ei ole erityise kiinnostava, ko ei siihe liity tarpeeks
ramatiikkaa. Kuka vaaha voip jalotella uutee paikkaa, ko entisee
kylläityy.

Mut kohta c) (Ilmestymäl) on paljo haastavamp väite. Nimittäi
tätä siirtymistekniikkaa nimitettää nykyaja tieteiskirjallisuuves myössii
'teleportaatioks'. Elikkä miekkone vaa ottaa ja haihtuu yhest paikast ja
ilmaantuu kohta toisee. Näi ne ilmiöt kiertäät kehhää kirjallisuuves
aikakauvest toisee!

Ei kuitekaa oo keksitty viel konetta, mikä tälviisii siirtäs paikast
toisee muuta ko sähkövä, saati ihmistä. Niettä Kuuno päättel, jotta
tämmöse ilmestymis-ilmiön voip saaha aikaseks nauttimal riittäväst
alkohoolia. Iha totta, miekii oon monest ottant vähä viinaa ja kohta,
hups, oon hävint euko näkyvist pitkäks aikaa. Ja vissii mie oon muuttunt
kokonaa näkymättömäks, ko en mie aina muista issekää mis oon kulkent. Ehä sitä voi muistaa, jos ei nää isse issiää. Eikä kukkaa tuttukaa oo näht.
Eikä oo välikskää.

Ja sit, ko alkohooli vaikutus lakkaa, ni kas, mie ilmestyn taas kottii.
Taik johonnii. Mut vaik mie ilmestyisin kui hiljaksee ja puhusin höpöjä,
ni ei miuta kukkaa oo viel enkeliks nimittät. Paljo maanlähheisempiä
nimityksiä saan mie. (Ei kukkaa oo kuult 'taivaa siast', kyl ne on 'taivaa
enkeleit').

Jotta tään teoria mukkaa arkkienkeli Kaapriel tais ottaa koko hyväst
ryyppyä, ko se ilmesty millo mihikii paikkaa. Miesenkelin siirtymistapa on
tää.

Jotenka taas päässää kohtaa a) eli lentämissee. Kuuno lähesty aihetta
tieteellisest, ja määritti enstäi ne voimat mitkä vois ylleensä saaha
tämmöse ihmise painose enkeli ilmaa. Ne voimat on:

1) Ropel

2) Kaasu

3) Kumilinko eli katapultti

4) Portsar

No mie sille vakkoitin, jotta kaasu se ei voi olla, kokkeiltu on. Ja Kuuno
lisäs, jotta kumilinko on koko väkivaltane tapa. Siinä lähtökiihytys on
senverta raju, jotta enkel kyl lentää mut maholliset höyhenät jääp
paikallee. Se ei voi site olla käyttövoimana.

Jälelle jääp 4) portsar ja 1) ropel.

No mite ollakaa, mie oon harrastant just tätä portsarkäyttöst lentämist
vähintäi kerra vuues, ni mie voin kertova yhen jutun mikä liittyy siihee.
Näet, mie olin suunnillee vuos sitte just lähtet hotelli Lappeest portsari
lennättämän (meil ol olt pikkujoulujatkot siel) ja saavuti just
lentoratain lakikorkeuven. Ni sillo miuta lens vastaa 'W'.

Enstäin mie vähä aattelin, oonkha mie juont nii paljo jott mie nää vikkaa,
mut kyl se ol tupla-vee mikä lens vastaa. Vähä aikaa miul käi mieles,
jotta tää on nyt jouluenkel, mut eikös mitä! Jos se ois olt enkel, se ois
hyrräilt hymniä ja räpytelt hiljaksee siipiääsee, mut tää opjketi laulo
jottai "Jestas sentää mitkä rinnat" ja heiluttel siipii sijast nyrkkiä. Se
ol tää yks maalimakuulu mäkhyppääjä, Nykäse.. Mikko vai mikä Matti hää ol?
Se ol parraillaa tulos Patriast, nii ikkää portsari heittämän. Ja kova
mäkmies ko on, ni lens V-tyylil. Vaa ol Matti nii kovas pierus, jotta
suksettii näkkyit kahtenna, niettä siks se lens W-tyylil. (Erräällaine
spriikopio suksist). Sano hää viel sivulentäissää, jotta tälviisii pääsöö
pitemmäl ko muut, silviisii tul jokune kultamitali olumppialaisist
aikannaa. Toiset hyö lensiit tavallisel V-tyylil vaa. Ja koitti hää viel
miua mukkasta nyrkillä, muttei ylettynt.

Jaa millä tyylil mie lensi? No tietennii Y niiko 'yrjö sylis'. Taik perse
iellä ja jalat hatasiissaa... (Saavutettuain liikenneympyrä joulukuuse,
mie tiesin mitä tarkottaa sanonta 'Perse ieltä puuhuu', misson
hehkulamppuja).

No vot, lentää voip tuolviisiikii, mut siinon yks haitta: lähtöasemaa
pittää vaihtaa yhtennää, ko aina lentoo lähteissää portsar kieltää
laskeutumast tälle kentäl uuvellee vähhää aikaa. Mie nimitä sitä hienost
Kiitoratakielloks.

Eli myö Kuuno kans hylättii kohta 4). Jälel jäi ennää ropel, millä vois
enkel lentää. Meihii isk syvä epätoivo: ei enkelil voi olla ropelia seläs,
muute se ois Katto-Kassine (Karlsson på taket). Jällee kerra miu
enkeltutkimus päätty pattitilanteesee.

* * *

Kahe päivä pääst Kuuno soitti. Se ol selvittänt jouluenkelmysteeri! Ja mie
tietyst kärkkäänä kuuntelemmaa, mite se oikei männöökää. Tälviisii:

Jouluenkel on pitkälti sykolokine ilmiö. Sitä ei oikiast oo olemaskaa, mut
silti niitä näkkyy sillo tällö. Asian ymmärtämiseks pittää ensittäi
ymmärtää naise aivoje toiminta, jota ei voi ymmärtää. Ellei sitä enne
ymmärrä miehe aivoin periaatetta.

Miehel on niisanottu putkiaivo: ko putke toisee päähä työnnetää joku asia ymmärrettäväks, ei sinne voi työntää uutta asiaa enne ko entine on tult toisest pääst ulos, ymmärrettynä. Siks mies voip aatella vaa yhtä asiaa kerrallaa, mut tehokkaast.

Sitävastoi naisel on aivot, mitkä pystyy käsittelemmää usiaa asiaa
yhtaikaa, ymmärtämättä niistä yhtäkää. Toimintaa vois verrata putke sijast tuulmyllyy: usiamp siipi pyörii sama akseli ympär sammaa suuntaa, eikä ykskää tiijä mitä toine tekköö. Tuule noppeuve lissääntyes pyörintänopeus suurenoo, ja lissääntys aivoi tehokii muute samas suhtees, mut rikkoutumise estämiseks vaihe siirtyy vappaale. Ropel alkaa pyöriä tyhjää (käytännö tilantees tään huomaa siintä, jotta naine vaihtaa
puhheeaihetta).

Tämmöne tuule noppeuve lissääntymine tapahtuu kaikista voimakkaammi
alennusmyynnis. Naise aivo saap iha liikaa asioita käsiteltäväks yhel
kertaa, ja aika ajon männöö joltai yksilölt vaiheloota sekal: tuulmyllyn
pyörimine siirtyykii raajoihii, ja käsvarret alkaa käyvä ko tuulmylly
siivet. Ne kerrää ja kerrää alennusmyyntitavaraa kärrii, immööt vaatetta
kyytii ko lentokonnee ropelit taivaa sorsia. Ja aina joskus käyp
silviisii, jotta käsvarsiin synnyttämä ilmavirta suuntautuu kohen lattiaa
ja peittoaa naisee vaikuttava painovoima määrä: Ämmä nousoo ilmaa, ja jos sillon just käsissää valkia tarjouslakana, noste lissääntyy ja naise
lentokorkeus kasvaa huomattavast. Tällö muut ihmiset muka näkköö valkosee pukkeutunnee enkeli. Jälestäpäi tää ilmaa noust naine sit kertoo lehtii palstoil, mite hää kok 'ruumiista irtautumise' eli leijumiskokemukse.

Miehel ei tälviisii voi käyvä, vaik kui huitos. Syynä on kouriin erilaine
lapakulma (kassokaa joskus, mite naine pittää kyynärniveliäsee sillo ko se ajjaa pyöräl. Miehelt mänis nivel sijoltaa, jos se yrittäs kääntää
käsvarret samalviisii, kyynärpäät sissääpäi). Niettä tään vuoks ei
miesenkel lennä, vaa sen pittää turvautua ilmestymisee niiko Kaapriel.

Nykyaikanna ei tämmöstä lentävää naista helpost löyvä, niillon liikaa
painova. Kellä ropassa, kellä väskyssä. Käsväskys ko pittää olla mukanna
kolmesattaa rammaa avvaimia, puol kilova meikkiä, pino muovikorttia,
käspuhelin, tiilikivi, taskumatti ja tamppoon, ni ehä semmose konti kans
ilmaa pääse. Syrjällee voip korkeintaa viijä.

Kyl mie oon nyt huojentut, ko viimoseltaa sain selitykse tälle asjalle.
Tään kunniaks mie taian männä illal Patriaa ja lähtiä lentämäl pois.
Kassotaa, mihi mie aamuks ilmestyn.