Yritetääs uudelleen, kun edellisen bloggauksen loppuosa jäi bittiavaruuteen.

On se jännä, miten tuo laiskuus voi osottautua joskus ihan hyväkski ratkasuks. En oo saanu koko kesän aikana aikaseks riipiä rikkaruohoja kukkapenkistä. Mut on siitä sit ollu jotai hyötyyki. Nimittäin monta sellasta kukkaa jotka olen joskus laittanu eikä ne ole ikinä kasvaneet on löytyny nyt. Esim. Juudaksen penni, sormustinkukka ja malva. Kai se sit pitää myöntää etten mie erota kukkia rikkaruohoista. Kuka niistä pienistä heinista mitään erottaa. Ihan samanlaiset sirkkalehetki.

Mie kuvittelin siskolta varastaneeni joku vuos sit kuolanpionin siemeniä ja työntäneeni tuonne maahan. Joka kesä on lehtiä tullut, mutta nyt tänä kesänä vasta ensimmäisen kerran kukki. Yllätys oli aikamoinen kun se avas kukkansa. Yritin netistäkin ettiä että mikä ihmeen pioni tää on, mutten saanut tolkkua.

Eli tää ei ole mikään kuolanpioni, enkä siis ole tätä siskolta kähveltänyt, mut ei mitään hajua mistä tää sit on kotosin ja mikä tää on. Varren korkeus on koko ajan ollut n. 30 cm, ettei edes mikään korkea malli.

Salkoruusujakin näyttää reippaasti tulevan ja tää yks penkistä harhautunu yksilö päätti sekin yllättää. Miulla on ollu monta vuotta mustaa salkoruusua yksinkertasena mut tää penkin vieressä kasvanu päättiki alkaa kertaamaan itteesä. En tiiä mistä moinen johtuu, vai onko jossain kerrotun siemenissä ollut sit musta mukana ja se on tipahtanu väärään paikkaan.

Normaalisti miun salkoruusut näyttää tältä

Ja tää miun tarhapäivänneitokin. Siis täsmälleen samanlaiset lehet alkoi kasvaa metrin korkuseks puskaks kukkapenkistä. Eiks oo komee.

Ei tää ihan päivänkakkarakaan ole, nehän kasvaa yksittäin eri varsista, mut tää on sellanen pensastava ja monta kukkaa samassa varressa. Lehti näkyy aika hyvin kuvasta tuommonen tillimäinen hörselö.

Tänään kattelin tuossa kukkapenkkiä kastellessani et taitaa olla aikamoinen kilpailu auringosta kun harjaneilikanki pitää kasvaa metriseen varteen. Se on lähes tarhakultapiiskun korkunen. Mitähän Tsernobiiliä tuolta itärajan takaa oikeen tulee kun kaikkee kummallista kukkapenkistä tunkee esille. Harjaneilikka on aina ollut max 30 cm. Pitääki kaivaa kaikki viimevuotiset siemenet esille ja heitellä tuonne maahan, jospa miulla ois varsinainen viidakko ens kesänä.