On taas aika vieriny ja mitää ei oo saanu aikaan.

No joo, olen mie pikkusen ommellu, ainaki yrittäny. Oma saumuri tosin sanoo vaan kovaäänisesti murrrrrr, eikä mitää muuta tapahu. Lainasin sit siskolta saumuria, kun jotenki toi trikoon ompelu on sillä huomattavasti helpompaa kun ompelukoneella.

Ompelin pari essua töihin, tuo tummanvihree kun sattuu olemaan tuo kaupungin väri, vähän on naputusta tullu miun sinisistä essuista. Enkä näköjään niistä sit kuvaa ottanu.

Tein mie Leeville paidan, mikä näyttää kyl tosi kaposelta, toivottavasti mahtuu päälle. Piti viel hassu sauma laittaa keskelle kun  oli sellanen jatkettu palanen ja se ommel piti ottaa siitä pois välistä.


Tein mie bodynki. Ompelin ensi olkasaumat ja kaulusresorin. Kyl tuli siistiä saumaa, miun oma kone ei oo ikinä tehny noi nättiä jälkee. Sit oli hihojen vuoro. Hiha istu tosi nätisti paikallaa eikä ees vetäny mihikää suuntaa.Eikä sit mennykkää enää niiku Römssöössä.  Prkl, se meniki väärälle puolelle.  En viittiny leikata sitä hihaa pois vaan toineki hiha piti sit ommella väärinpäi. No enhä mie sit enää kattonu mitä mie tein kun surruuttelin sivusaumat kiinni. Jee. Nyt on sit saumat ulkopuolella. Nepit tulee vielä haaraan kun neppinauha sukeltaa jostain esille. Kyl Mamma osaa.


Tein mie housut ja kissapiponki. Noista puuttuu vielä käänteet. Pitää langottaa vaan saumuri uudelleen kun tuli joku myyttänä ja katkas langat. Housut on viel nurinpäi, vai pitäsköhän niistä nyt tarkotuksella jättää saumat ulospäi.



Mie oon täs viimesen kuukauden aikaan tehny varsinasta saitsaria ympäri maakuntaa. Olen käyny Imatralla, Virmutjoella, Ruokolahdella, Joutsenossa, Savitaipaleella, Lemillä, Taipalsaarella, Ylämaalla ja Nuijamaalla. Millon mitäkin kuskaamassa ees taas. Tähän aikaan vuodesta se on vaan vaarallista, kun lähes joka paikasta tarttuu myös jotai heiniä matkaan. Ja sit kun mie en ees kotona muista mitä mie olen saanu mistäkin. Tai muistan mie sen mitä oon mistäkin saanu, mut kun en enää kotona muista mitä ne oli ja kuin korkeita niistä tulee. Nyt miun kukkapenkis sit taas on matalat takana ja korkeet eessä. Noo, pikkuvikoja.

Yheltä kurssikaverilta sain lisäks ison sylyksen raparperia. Mie pilkoin ne ja keitin hilloks. Siinä vaiheessa kun sokeri piti lisättämän oli ihan kiva huomata et kaapista löyty tasan yks ainoo 400g ruokotomusokerilaatikko ja miul on kymmenen litraa hillopohjaa. Joo ihan kiva. Kauppa on menny kaks tuntii sit kiinni. Ehhehee. Normaalisti mie laitan sokeria 500g kilolle, nyt sit 400g 10 kiloo kohti, on joo suhteet kohillaan. Kyl oli niin tajuttoman kimpuraa hilloo, et naama oli rutussa monta päivää ja korventaa niin tolkuttomasti ruokatorvessa. Piti kirjottaa purkkien päälle et muista lisätä sokuria kun teet tästä jotai. Mie työnsin ne kuiteki pakkasee, maatukoot sinne.

Tein mie pari raparperipiirakkaakin kun sain samaselta ihmiseltä hyvän ohjeen. Mie en oo ikinä laittanu munaa piimäpiirakkaan, mut nyt piti sekin kokeilla. Sekin oli varsinainen projekti. Mie kuola valuen ootin et saan piirakkaa, piimääki ois ollu ja isoja munia . No eipä ole sit margariinia ja öljyäkin on niin vähän ettei se riitä mihikää. Voi rähmä. Harkitsin peiton alle  hautautumista.