Yhtenä aamupäivänä Mosse päätti että nyt on aika laittaa matot uuteen kuosiin. Se hiippaili kaikessa hiljaisuudesta eteisestä muina kissoina

hurja vauhti päälle ja

maton kimppuun

tuostakin on huonosti

mitä se tuokin ryppyilee

oletkos siinä

Tyhmä matto, ja viel tyhmempi emäntä kun meni sen vaivalla suunnatun maton oikasemaan.

Mitäs sihtailet

Meidän kissoilla on suljettujen ovien syndrooma. Mikään ovi ei  niiten mielestä saisi olla kiinni, etenkään sellanen mihin menee ihminen sisälle.

Miulla kun on tapana mennä vessaan että vetäisen oven vaan raolleen, mutten laita lukkoon. Ei ehi edes pöntölle istahtaa kun oven rakoon ilmestyy tassu ja ovi pitää saaha selälleen. Ja voi mikä raapiminen alkaa jos ovi ei aukee. Joskus jopa mouruuminenki.

Manta yhtenä iltana keksi, että teini on suihkussa ja voi että sentään OVI ON LUKOSSA!!! Istuin tässä olkkarissa ja seurasin sen touhuja. Ovea raavittiin ja yritettiin tassulla avata alareunasta, ei aukee. Mantahan on meillä se kissa joka oikeesti avaa ovet roikkumalla kahvasta, siks eteisen välioven kahva on pitäny nostaa pystyyn, muuten palellutas tänne talvella. Ei auennut edes roikkumalla, mutta jos tuijottas tiiviisti. Kauhee hötkyily heti kun teini vähän jotain kolautti, että jee nyt se tulee avaamaan. Eikä tullut mokoma, pientä kissaa vaan kiusaa.

Kaiken huippu tässä on ettei Manta ole koskaan teinistä välittäny ja sen tekemisistä, useimmiten jopa teinille suhahtaa jos toinen liian suoraan kattoo.