Haahuilin tapani mukaan vilkuilemassa Citymarketin halvennuslappuja ja hyllystä osui silmiini muutama turbaani. No niitähän piti mennä tarkemmin tutkimaan ja osoittautuivat 200g mohairlankakeriksi. Hypisteltyäni hetken tuumasin ettei edes kutita, vaikka villaa paljon onkin. Pari punaisensävyistä hyppäs koriin. Sitten kotona alkoi harmittaa että miksen ottanut enempää kun on niin kivan tuntuista. Tosin toinen värivaihtoehto ois ollu sinivihreen kukertava, ei ihan miun väri.

Tässä tää näyttää oranssilta, mutta ei ihan noi kirkaskaan ole kun tuossa seuraavassa kuvassa.

Kurssikaveri antoi silmukkatopparin ja on osoittautunu tosi hyviksi. Mie vaan vierastan noita pitkiä puikkoja kun tuntuu että ne ottaa aina joka paikkaan kiinni. Pyöreet kutoset on vaan nyt revontulessa kiinni, niin oli tyydyttävä noihin.

Kyllä se lanka kaiveli niin paljon, että piti käydä nyt torstaina vilkaisemassa josko sitä vielä siel olis. Sikshän mie en alkuun ottanu ku sen kaks kerää kun sitä ei ollut siinä värissä enempää. Ajattelin että voishan tuohon yhistää vaikka sen harmaansävysen jota siel oli.

Mut yllätys yllätys. Punaasta löytykin 4 kerää lisää, jes. Ne vaihto hyvin nopeesti paikkansa hyllystä ostoskoriin. Nii tää lankahan ei maksanut kun 5€ kerältä, sisko sano sitä aikasemmin kattoneesa ja oli ollu niin syntisen kallista ettei ollu raskinu sitä ottaa. Mie luulen et näistä tulee villatakki mitä olen haaveillu pitkän aikaa. Tai niistä pitäs ainaki tulla

Käytiin alkuviikosta tuolla Etelä-Karjalan museolla kattomassa näyttelyä suomettumisesta ja sieltä tarttui matkaan seuraava kirja.

Museolla oli todella paljon mielenkiintoisia kirjoja myynnissä, pitänee poiketa joskus ihan ajan kanssa tutkailemaan josko sieltä tarttuis mukaan enemmänkin. Nyt ei ollu aikaa hirveästi tutkia niitä kun oltiin matkalla seuraavaan museoon kurssilaisten kanssa.

Poikettiin sitten parin kurssikaverin kanssa vielä kahvilla iki-ihanassa Majurskassa ja sieltä sotkeutui mukaan

Nämä ajattelin viedä vanhemmille nimipäivälahjaksi, heillä kun molemmilla on tällä viikolla nimpparit.

Niin se sitten loppui kurssikin ja nyt pitäs suunnata kohti uusia tuulia. Tiistaista alkaen mie olen virallisesti työtön. Tulin siihen tulokseen, että ei ole mieltä jatkaa enää tuossa bussihommassa kun en sitä kerran pysty tekemään ja irtisanoin itteni. Pitäis tuon yli kolmen vuoden sairasloman jo kertoa muillekki ettei siihen ole enää panoksia. No monta viritystä on meneillään, aika sen näyttää mikä lanka alkaa vetämään. Ei ole poissuljettua ettenkö lähtis vielä koulun penkille, tosin oppisopimus olis tässä tilanteessa kaik järkevin ratkasu.